Tiedän, että maailmassa on miljoonia lauluja, runoja, tarinoita, ajatuksia. Mutta niitä ei vielä ole sanottu näin, laulettu tällä äänellä, kirjoitettu näillä käsillä. Tämä ääni on hento ja hauras, se ei ole vielä laulanut tai lausunut juuri mitään! En tiedä, milloin on sen aika, ja minkälaisella äänellä se sitten puhuu, mitä sanoja se käyttää ja mitä se pitää tärkeänä lausua ääneen. Ehkä - tämä ääni kerran elämässään rääkäisee ilmoille yhden epämääräisen - sananpuolikkaan - ja siinä se. Ei ole takeita, että sieltä tulisi kaunista tekstiä tuntitolkulla. Ja - jos se yksi rääkäisy on se, mikä on koskaan tullakseen, niin olkoon sitten niin. Mitä sitä siinä vaiheessa enää vatvomaan, jos yritystä on kumminkin ollut havaittavissa. Tai vaikkei olisi ollutkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti